Diviloopperi

Palvelut

 

Diviloopperi

Pääsuunnittelija on rakennuttajan ensimmäinen apu

Pääsuunnittelija pitäisi kiinnittää projektiin jo ennen tontin hankintaa. Viimeistään kuitenkin heti, kun tontti on hankittu.

Kaikissa lupaa vaativissa kohteissa tarvitaan sekä pääsuunnittelija että vastaava mestari. Heidän kanssaan yhteistyönä projekti lähtee oikeilla askelilla eteenpäin. Tämä perustuu Suomen rakennuslakiin. Rakennuttaja palkkaa kohteeseen pääsuunnittelijan, joka on aina hyväksytettävä rakennusvalvonnassa. Pääsuunnittelija huolehtii muun muassa siitä, että kaikki lupa-asiakirjat ovat rakennuslain mukaiset ja talotekniikan suunnitelmat ovat yhteensopivia keskenään. ”Teen pääsuunnittelua vaativassa luokassa ja rakennussuunnittelua poikkeuksellisen vaativan luokan projekteissa niin uudis-kuin korjausrakennuskohteissakin. ”Nieminen suunnittelee kerta- ja ammattirakentajille. Osaaminen ulottuu loma-asunnoista liikekeskuksiin sekä laivojen sisustuksiin. Suomen lisäksi hän on työskennellyt myös Saksassa.

Innovatiivinen arkkitehti

Päivät kuluvat pääasiassa ns. kivijalkarakentamisen rakennussuunnittelussa monenmoisissa kohteissa. ”Olen kehitellyt uusia asuntotuotantotapoja rivi-tai omakotitaloihin, joissa asukkaat voivat itse olla rakentajina nykyistä helpommin. Idea syntyi siitä, kun ihmiset haluavat itse suunnitella talonsa. Uudessa systeemissä se on mahdollista, koska arkkitehti suunnittelee talon ulkomuodon, joka täyttää määräykset ja soveltuu ympäristöön. Asukas voi itse suunnitella ja rakentaa, jos niin haluaa, sisäosat huoneineen ja muine tiloineen.

”Uutta moduulipuuelementtitaloa voisi verrata loftiin, jossa asukas rakennuttaa omalla kustannuksellaan asunnon sisätilat, mutta tässä systeemissä asukkaalla on suuremmat mahdollisuudet suunnitella talo itselleen kuin loftissa. Toki arkkitehti on apuna talonrakennuksessa niin paljon kuin halutaan. Sarjatuotanto mahdollista edullisen neliöhinnan. Tällä periaatteella saadaan varsin kustannustehokkaita neliöitä. Pystytään tuottamaan asuntoja alle alueen hintatason, mutta paljon laadukkaammin kuin tavallisen asunnon laatutaso.

Asuntosijoittaminen on kovassa nousussa, tosin perinteinen osakehuoneistojen osto vaatii paljon tietoja ja selvitystyötä riskien eliminoimiseksi. ”Siirrettävät moduulitalot ovat oiva instrumentti sijoittajalle. Uskon, että uudella moduulirakentamiskonseptilla on kysyntää”, tietää arkkitehti Nieminen.

 

Kiinteistökehityksen toimintamalli

 

Kiinteistökehityksellä tarkoitetaan sitä, että vanhoille kiinteistöille kehitetään uusia käyttötarkoituksia. Suunnittelun pohjana ovat paikkakunta ja sen tilatarpeet.

Työ jakautuu karkeasti kolmeen eri vaiheeseen. Alkuselvityksessä kartoitetaan kiinteistön perustiedot, kuten pinta-ala, kuutiomäärä, yleinen kunto, entinen käyttötarkoitus ja infra (sähkö, vesi, data sekä muut liitäntäverkot). Tutkitaan missä kunnossa talotekniikka on. Selvitetään myös rakennuksen ympäristö 50-100 kilometrin säteellä. Tutkitaan liikenteellinen sijainti, paikkakunnan väestö- ja yritysrakenne sekä logistiikka.

– Kun kaikki faktat ovat pöydällä, työryhmä ryhtyy innovoimaan Out off box -periaatteella. Se on kakkosvaihe. Työryhmässä on mukana tyypillisesti kaavoitus- ja rakentamisosaamista ja yrityselämän edustaja, sanoo Nieminen. Hän lisää, että kiinteistökehitystä tehdään kiinteistön omistajan kanssa yhteistyössä. Monasti on mukana myös kunta, vaikka rakennus olisi yksityinen.

Miltei poikkeuksetta vanha rakennus kannattaa työstää uusiokäyttöön, vaikka jäljelle ei jäisi muuta kuin betonirangat. Poikkeuksena ovat 1970-luvun rakennukset, joissa ei ole tilaa nykyajan talotekniikalle. – Kevytelementeillä voidaan kuorruttaa ranka, jolloin saadaan näyttävä visuaalisesti uudisrakennusta vastaava rakennus, mutta huomattavasti edullisemmin.

Alkututkimuksissa selviää hyvin nopeasti, mikä osa rakennusta kannattaa purkaa ja mikä säästää. Rakennus voidaan purkaa kokonaan tai osittain. Siihen voidaan tehdä uusia lisäosia. Vaihtoehtoja on monia.

– Yleensä on kustannustehokkaampaa tehdä vanhalle rakennukselle uusi käyttötarkoitus kuin purkaa se kokonaan ja rakentaa uusi tilalle. Purkutyöhön ei kannata ryhtyä ilman perusteellista tutkimista, tietää kokenut arkkitehti.

Kun nämä kaksi ensimmäistä vaihetta on työstetty, kolmas vaihe on kehitysprojektin vetäminen loppuun asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

 

Diviloopperi

Osaavalle kiinteistökehitykselle on sosiallista tilausta

Vaille käyttöä jääneet arvorakennukset ja purettavaksi määrätyt vanhat rakennukset ovat riesa monelle kunnalla, kaupungeille ja säätiölle. Huonokuntoiset ja epäkäytännölliset suojelukohteet voivat olla ongelma omistajilleen. Monesti ratkaisu on uusiokäyttö, mutta se edellyttää ammattitaitoista kiinteistökehitysosaamista.

– Kiinteistökehitykselle on tällä hetkellä suuri sosiaalinen tarve, jotta rakennuksia ei tarvitsisi kokonaan purkaa. Niille voidaan suunnitella uusi vetovoimainen käyttötarkoitus, josta koko rakennuttu ympäristö hyötyy. Osaava kiinteistökehitys voi luoda myös vetovoimaa paikkakunnalle, piristää elinkeinoelämää ja virkistää kuntalaisia, sanoo arkkitehti Jarmo T. Nieminen Diviloopperi Oy:stä.

 

Kiinteistökehitystä kunnille

– Jos kunta pystyy tarjoamaan hyvät elinolosuhteet, huipputilat työnteolle ja perhe-elämälle niin miksipä ei esimerkiksi kirjanpitäjä muuttaisi perheineen pienemmälle paikkakunnalla, heittää Nieminen. Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaista haluaisi asua kaupunkien ulkopuolella pienemmissä kaupungeissa ja kylissä, jos olosuhteet olisivat työntekoon otolliset. Noin tunnin matkan päässä isosta kaupungista.

Joissakin kunnissa on tietyistä tiloista pulaa. Nieminen on kehittänyt kunnille oman kiinteistökehitystyön sabloonan, joka on hyvin systemaattinen. – Ensin selvitetään kunnan tilatarpeet. Kartoitetaan myös väestönrakenne. Sen jälkeen mietitään onko kunnalla tai yksityisillä olemassa olevia tiloja, jotka soveltuvat uuteen tarpeeseen joko muutoksilla, lisärakentamisella tai kokonaan uudella rakennuksella, sanoo Nieminen.

Yrittäjien monikäyttötilat, jotka soveltuvat eri toimialoille lisäisivät pienten paikkakuntien vetovoimaa. Niissä työntekijät tai yrittäjät voisivat tehdä yhteisöllisesti etätöitä. Monimuotoisiin tiloihin saadaan myös kulttuuritoimintaa.

 

Kiinteistökehitys luo vetovoimaa

Muuttotappiokunnissa onnistuneella kiinteistökehsityksellä saavutetaan vetovoimaa. Tärkeää on saada aikaan elinvoimaisuutta ja taloudelliset menetysmahdollisuudet kuntalaisille. – On hyvin tärkeää saada paikalliset asukkaat ja toimijat mukaan kiinteistökehitysprosessiin. Näin toimimalla he sitoutuvat yhteiseen hankkeeseen. Se lisää viihtyvyyttä ja luo paikakunnalle vetovoimaa, kun kuntalaiset ovat aktiivisesti mukana kehitysprojektissa, tietää kokemuksesta kaavoitusarkkitehti Juha Poskela Juate-yrityksestä.

Kun tehdään innovointia tilojen suhteen, tutkitaan myös mitä rakentaminen saa maksaa ja miten se rahoitetaan. Mukana voi olla paljon eri toimijoita, ensisijaisesti kuitenkin paikallisia.

Kuntien kiinteistökehitystyön hyöty on siinä, että se nostaa paikkakunnan vetovoimaa, väkilukua ja kunnan verotulot kasvavat. Uudet ihmiset sekä työ tuovat aktiivisuutta ja elämää tullessaan. Esimerkiksi turismin monipuolisia mahdollisuuksia ei juurikaan ole otettu huomioon kiinteistökehityksessä. Bisnesturismi, luonto, liikunta ja kulttuuriin tulee valjastaa kunnan eduksi. – Jos paikkakunnalla on valtavan iso kallionkolo korkealla ja paikasta on monenlaista tarinaa, se kiehtoo ihmisiä. Jos sinne ei ole portaita, paikkaan pitää rakentaa esteetön pääsy, heittää Niminen.

– Ai, mitäkö Diviloopperi tarkoittaa? Se on väännös englanninkielen sanasta kehitys, siis kiinteistökehitys, summaa arkkitehti Nieminen lopuksi.

 

 

 

Muut palvelut

 

Kaavasuunnittelu

  • Hanke-, luonnos- ja lupaprosessi
  • Pienehköt rakennuskaavat ja kaavamuutokset

Alan koulutus

  • Tarjoan rakennusalan koulutusta ja koulutusten suunnittelua
  • Rakennusalan sivutoimisena kouluttajana jo vuodesta 1997 useissa eri aikuisoppilaitoksissa Tampereella, Helsingissä ja Espoossa.

Lausunnot

  • Diviloopperilta myös rakennusalan lausunnot monenlaiseen tarpeeseen.

Diviloopperi Oy

Haltianpolku 3 A 1
04440 Järvenpää

jarmo.t.nieminen@diviloopperi.fi
040 587 3200